sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Mamma lomailee




Tiistaina, 14.6. koitti vihdoin kauan odotettu päivä: Ehdoton lempparibändini Muse saapui keikalle Suomeen! *hillittömiä riemunkiljahduksia!* Erityisen jännittävän päivästä teki se, että Elsa jäi ensimmäistä kertaa hoitoon yön yli. Lastenvahteina toimivat tutut ja turvalliset isovanhemmat, joiden hoiviin Elsan sai jättää rauhallisin mielin. Siis täydelliset puitteet rentouttavalle minilomalle!



Klo 09.30 nostimme Mr. B:n kanssa laukut autoon ja suuntasimme noutamaan loput matkaseurueestamme. Kun porukka oli saatu kokoon, käänsimme nokan kohti Helsinkiä. Matka sujui joutuisasti, ilman turhia pysähdyksiä. Eksymiseltäkin vältyttiin erinomaisen suuntavaiston puuttumisesta huolimatta! Auto jätettiin Pasilaan (vuorokauden parkkimaksu parkkihallissa n. 20€ halvempi kuin Helsingin keskustassa), mistä suuntasimme ratikalla Helsingin keskustassa sijaitsevalle hotellillemme valmistautumaan illan rientoihin.

Pikaisen laittautumisen jälkeen lähdimme valumaan kohti Hartwall Areenaa. Matkalla ratikkapysäkille päätimme kuitenkin poiketa Magnum Helsinkiin jätskille. Ja kyllä kannatti! Nam!


 Hartwall Areenalle saavuimme hyvissä ajoin klo 18.45. Show kuitenkin alkoi yllätykseksemme vasta klo 21.00, mutta suhteellisen lyhyiden etsintöjen jälkeen löysimme hyvät istumapaikat areenalla sijaitsevasta baarista, jossa odotteluaika kului mukavasti oluiden, siidereiden ja viinilasillisten kera. Pitkän odotuksen (ja vielä pidempien vessajonojen) jälkeen kello löi vihdoin 21.00, ja show alkoi. Keikka oli upea, eikä Muse varmastikaan jättänyt ketään kylmäksi. On se vaan niin uskomattoman hyvä.

 
Keikan jälkeen suuntasimme ratikalla takaisin keskustaan, syömään ja hotellille nukkumaan.

Aamulla heräsimme hyvissä ajoin, kävimme aamupalalla ja lähdimme kohti Korkeasaarta. Matka taittui mukavasti veneellä ja perillä oltiin heti eläintarhan auettua. Päivä eläintarhassa olisi ollut miltei täydellinen, ellei reitti olisi ollut täynnä vapaana kulkevia, pieniä poikasiaan suojelevia hanhia. Siis oikeasti, onko mitään pelottavampaa kuin päällekäyvät linnut? Ei. En halua.

Muutaman tunnin vaeltelun jälkeen lähdimme Korkeasaaresta kohti Pasilan parkkihallia. Autolle päästyämme kurvasimme kolmostielle ja kotia kohti. Perille saavuimme kahdeksan aikoihin, juuri ajoissa ennen Elsan nukkumaanmenoa. Ja voi sitä hymyä kun äiti ja isi tulivat takaisin kotiin. Vaikka reissu oli kaikin puolin hauska, ja Elsa oli pärjännyt hienosti, kyllä kotiinpaluu on aina parasta matkoissa!


Suuri kiitos T:lle ja E:lle parhaasta mahdollisesta matkaseurasta, ja mummalle ja paapalle hyvästä Elsan hoidosta! Meillä oli kivaa, toivottavasti teilläkin! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti